keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Manducan käyttökokemuksia

Tämä postaus on ollut tulossa jo pitkään, mutta remontti- ja muut kiireet ovat lykänneet perusteellista kirjoittamista aina vain tuonnemmaksi. Manducan kantoreppu on ollut meillä käytössä jo useamman viikon sillä lapsestamme kehittyi vaunuvihaaja ja tarvitsin tavan päästä joskus ulos neljän seinän sisältä. Vaunuviha oli tietysi vaihe (ah, kuinka vihaankaan tuota sanaa..), mutta Manduca on siitä huolimatta pysynyt säännöllisessä käytössä.

Ostimme kantoreppumme helpoimmalla tavalla; suuntaamalla Jätkäsaaren Verkkokauppaan, jonka lastentarvikevalikoima alkaa olemaan jo kunnioitettavan laaja. Hinnat ovat hyvin kilpailukykyiset ja sijainti on meille kaupunkilaisille kätevä. Lisäksi siinä epätoivon suossa tarvitsimme kantorepun HETI eikä postin tuomana viiden arkipäivän päästä. Valitsimme väriksi perusharmahtavan Sand-sävyn, koska musta olisi ollut liian kuuma kesäkäytössä ja varsinkin kesämatkalla. 



Ensivaikutelma Manducasta on tekninen. Kantoreppu on selkeästi pääsiäisenä testaamaamme Tulaa teknisemmän näköinen. Hihnaa, nipsua ja remmiä on joka puolella ja joka lähtöön. Hyvä tai huono, sen päättää kukin kantaja. Remmit ja hihnat antavat tietysti mahdollisuuden säätää reppu juuri itselle sopivaksi, mutta oikeiden säätöjen löytäminen onkin sitten yhtä hankalaa. Itseä ei remmit haittaa, saan repun muokattua aika helposti oman kroppaan sopivaksi. Tietysti joku kokeneempi saattaisi osata sanoa onko repun säädöt oikeasti niin ergonomiset ja optimaaliset kuin voi olla, mutta tärkeintä on että kantajalla ja lapsella on mukava olla. 

Manducaan on sisäänrakennettu vauvatuki. Se oli yksi valintakriteeri - emme halunneet ostaa erillistä vauvatukea kun emme olleet varmoja tarvitseeko Abu sellaista ja miten pitkään. Manducan vauvatuki on toisaalta hiukan hankalan oloinen; paneelin alaosassa on kangaskaistale, jonka saa neppareilla kiinni ylemmäksi paneeliin. Itselle ei kuitenkaan ollut missään vaiheessa selvää mihin kohtaan vauvatuki pitäisi kiinnittää (tuessa on kahdet nepparit, jotka voi kiinnittää eri korkeudelle paneeliin) ja missä asennossa vauvan pitäisi siinä olla.



Kantorepun paneelin voi pidentää vetoketjulla, joten paneelin pitäisi olla sopivan kokoinen myös isommalle lapselle. Paneelin voi pidentää myös kun lapsi nukahtaa reppuun, mutta tätä ominaisuutta ei olla käytetty alun jälkeen. Omasta mielestä kantotuntuma huononi kun paneeli pidentyi; en saanut olkahihnoja ilmeisesti tarpeeksi säädettyä. Abu tuntui kuin ikäänkuin valuvan lyttyyn repun sisälle, joten lopetettiin pidennyksen käyttö aika lyhyeen. Sen sijaan käytämme jatkuvasti reppussa kiinteänä olevaa huppua/päätukea. Laitan aina uloslähtiessä hupun toisen hakasen kiinni toiselta puolelta. Näin Abu voi katsella ympäriinsä, mutta huppu silti tukee hiukan niskaa ja suojaa viimalta tai auringolta. Kun Abu nukahtaa, kiinnitän hupun toisenkin puolen hakasella. Toki pelkän hupun tuki ei ole yhtä hyvä kuin paneelin pidennystä käyttäessä, mutta meille tämä vaihtoehto on ollut toimivin. 



Kavensimme paneelin leveyttä huivilla, jotta Abu sopii siihen paremmin. Paneeli itsessään on aika leveä ja näin pienelle ja hentoiselle pojalle sen kaventaminen on tarpeen. Kaventamiseen käytin yksinkertaisesti omaa ohutta huivia, joka  kieritettiin vauvatuen lenkkien läpi ja sidottiin tiukalle repun eteen.



No miten Abu sitten viihtyy repussa? Hyvin, ja tykkää nukkua siinä. Yleensä kun lähdetään ulos repussa, hän katselee uteliaana ympärilleen ja kääntelee päätään puolelta toiselle maisemia katsellen. Reilun vartin päästä maisemat on nähty ja lämpö ja keinuminen väsyttävät niin, että Abu nukahtaa reppuun. Parhaimmillaan miehen kyydissä Abu on nukkunut jopa yli kahden tunnin päikkärit. Ongelmana on yleensä se, että kun päikkärit loppuvat Abu ei malttaisi enää olla repussa ja puskee sieltä ulos. Silloin on parempi olla joko lähellä kotia tai muuten valmis nappaamaan pojan sieltä pois. 


Olemme olleet Manducaan tosi tyytyväisiä ja kannetaan sitä varmuudeksi aina mukana vaunuissa. Koskaan ei tiedä koska Abu hermostuu vaunuissa ja hänet täytyy nostaa pois. Vaunuissa päikkäreille nukahtaminen ei onnistu, mutta Manducaan Abu nukahtaa aina kun vain malttaa olla liikenteessä tarpeeksi pitkään.

4 kommenttia:

  1. Heippa! Onko sulla hyvää vinkkiä miten saat sen manducan remmin kiinnitettyä mikä on selkäpuolella? Mä en saa sitä yksin mitenkään kiinni, onkohan tää mamma vaan liian kankea? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos tarkoitat sitä remmiä mikä yhdistää olkaimet, niin mä olen vain vetänyt sen tarpeeksi ylös ja siten yltänyt siihen. Kiristäminen on tosi hankalaa, joten yritän kiristää sitä jo valmiiksi ja sitten vain säädän kun on päällä, jos tarpeen.

      Poista
  2. Yksinkertaisen nerokas tuo huivikikka! Tulisi meilläkin Manducan kavennus tarpeeseen ja nyt en voi lakata miettimästä, että miten ihmeessä en ole tuota kikkaa tajunnut aikaisemmin... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin löysin huivikikan jostain FB kantoliina-ryhmästä. Hyvin on toiminut meillä, varsinkin kun huivi on ohut ja pehmeä. :-)

      Poista