Mama joogassa

Tiistaina alkoi Manipuran raskausjooga, jonne lopulta ilmoittauduin eri vaihtoehtojen kartoittamisen jälkeen. Joogakoulu Manipura sijaitsee aivan Kampin keskuksen lähellä, joten se on kätevän etäisyyden päästä meidän kodista sekä kätevästi työmatkan varrella. Tosin tunnit alkavat työssäkäyvän näkökulmasta todella aikaisin, joten tiistain työt täytyy joko aloittaa ajoissa tai jäädä kotitoimistolle kuten tällä viikolla.

Kuten oletinkin, jooga oli todella löysää ja helppoa. Tunti alkoi rentoutumisella ja hengittämisellä. Tunnin aikana pyrittiin löytämään sellaisia asentoja ja tekemään sellaisia liikkeitä, jotka antavat lisää tilaa kohdulle ja kasvavalle vauvalle. Käytännössä nämä olivat kevyitä venyttäviä liikkeitä, jossa pyrittiin parempaan ryhtiin ja asentoon. Liiallisen venyttäviä liikkeitä ei kuulemma kannata tehdä, koska hormonit löysentävät muutenkin kroppaa synnytykseen valmistautuessa. Tunnin lopuksi saatiin kupponen teetä ja esittäydyttiin koko ryhmälle. Meitä oli ryhmässä noin 15 ja suurimmalla osalla oli laskettu aika  alkuvuodesta. Omasta mielestäni oli mielenkiintoista tavata muita raskaana olevia ja nähdä miten muiden kropat ovat joustaneet raskauden alla.

Ensimmäinen joogatunti oli ihan tyydyttävä - katsotaan miten tunnit edistyvät. Oletin ehkä hiukan aktiivisempaa tuntia kuin mitä ensimmäinen kerta lopulta oli. Olin toivonut, että tekisimme liikkeitä jotka auttavat selkäkipuun ja ryhdin säilyttämiseen. Selkäni on alkanut särkemään aina silloin tällöin ja kaipaisin vinkkejä millaisilla liikkeillä selän ryhtiä voi ylläpitää ja selän lihaksia vahvistaa. Neuvolan kautta pääsee myös fysioterapeutille, mutta ainakin itse tajusin (ja minulle kerrottiin) tämän niin myöhään, että lähes kaikki kurssit ovat täynnä. Onneksi mahduin vielä joulukuun sessioon, vaikkakin muualle kuin omaan neuvolaan. Toivottavasti silloin ei ole liian myöhäistä, silloin on jo raskausviikko 29 ja maha entistä painavampi.

Kurssiin kuuluu seitsemän joogatuntia ja yksi synnytysluento, jonne partnerit ovat tervetulleita. Ensimmäiset tunnit ovat ilmeisesti näitä venytystyylisiä harjoituksia, joilla tehdään lisää tilaa kohdulle. Kurssin loppuosan harjoituksissa valmistaudutaan sitten synnytykseen ja kuivaharjoitellaan synnytystä. Olemme ilmoittautuneet myös Manipuran joulukuun synnytysvalmennukseen, joten toivottavasti näillä sessioilla ei käsitellä samoja aiheita.. Muuten maksetaan tuplasti samasta sisällöstä.

Raskausviikko 24

Raskausviikko 24 on alkanut jo olo alkaa olemaan entistä.. no, raskaampi. Yleensä raskauden toisen kolmanneksen sanotaan olevan ensimmäistä helpompi ja olon energisempi. No ei ainakaan täällä päässä.

Maha on räjähtänyt käsiin ja tuntuu laajenevan päivä päivältä. Mahan koko ahdistaa syödessä, maatessa ja sohvalta noustessa - ja kovin paljon muuta en ole jaksanutkaan tehdä. Tuntuu kuin minä itse en mahtuisi enää omaan kroppaani vauvan ja muiden sisuskalujen vieden kaiken tilan. Muutaman kerran on ollut sellainen olo kuin happi loppuisi ja pitää hengitellä syvään. Tämä tapahtuu useimmiten istuessa, ilmeisesti kohtu ja vauva jotenkin painaa keuhkoja. Pysynköhän hengissä vielä seuraavat 16 viikkoa, jos nyt jo henkeä ahdistaa!

Urheileminen on käynyt entistä vaikeammaksi. Luovutin juoksemisen suhteen jo viikkoja sitten, mutta nyt reipas kävelykin aiheuttaa mahakipuja. Olin perjantaina töiden jälkeen ulkona reippailemassa ja mahaa alkoi kivistämään jo parinkymmenen minuutin jälkeen. Supistuksiako? Jouduin tulemaan oikotietä kotiin lepäilemään. Lähdimme myöhemmin illalla vielä Halloween-bileisiin, mutta luovutin jo parin tunnin jälkeen sillä mahakipu alkoi tuntumaan entistä inhottavammalta. Jotenkin inhottava olo tuntui myös jossain syvemmällä, ihan kuin kohdunkaulassa asti. Ilmeisesti runsas heiluminen ja liikkuminen ei ole enää hyväksi, joten täytyy yrittää jatkaa pelkästään kuntosalin ja spinningin voimin.  

Kirsikkana kaiken päällä on jatkuva nälkä, erityisesti hiilari- ja makeanhimo. Pastaa ja leipää mussuttaessa ei ainakaan olo parane, mutta kroppa näyttää nyt huutavan juuri näitä juttuja. Salaatit ei maistu lainkaan, vaan suosikkiruokia ovat kaikki joissa on runsaasti makua ja maustetta. Urheilun määrän vähenemisestä huolimatta yritän kuunnella kropan viestejä ja muistaa, että keskosena syntynyt lapsi on suurempi huoli kuin muutama ylikilo. Pakko luottaa siihen, että kaikki kertyvät kilot lähtevät sitten ajallaan vauvan syntymän jälkeen.