Äiti on nyt vähän väsynyt

Unen vähyys ja uniongelmat eivät varmasti ole mikään kummallisuus lapsiperheissä, ei meilläkään. Unettomuus verottaa kummankin vanhemman, mutta erityisesti äidin voimia, varsinkin kun vähäinen uni ja pätkittäin nukkuminen jatkuu kuukausia. Abu on aina ollut huono nukkumaan, mutta päivistä ollaan silti selviydytty ihan kiitettävästi - tähän asti. Nyt ollaan  saavutettu sellainen romahtamispiste, että jotain muutoksia on pakko tehdä muuten mun päänuppi hajoaa!

Abun nukkumis- ja nukahtamisongelmat alkoivat ensimmäisten viikkojen kuherruskuukaden jälkeen. Meidän "nukun ihan missä tahansa tv:n mölyssä" -lapsi muuttui yhtäkkiä säpsähteleväksi ja herkkäuniseksi. Tyynyliinan kahina tai painoni sängyllä saattoi havahduttaa lapsen unilta. Vaikka olin muuta vannonut, päädyin hiipimään pitkin asuntoa, jottei lapsi heräisi päiväuniltaan taas huutamaan väsyneenä. (Nytkin näpyttelen konetta hiljaisessa asunnossa ja toivon ettei Abu havahdu ihan vielä hereille...) Jossain vaiheessa elämä helpottui hiukan, yöllä nukuttiin ensimmäisen pidemmän pätkän jälkeen jopa 3 tuntia ennen herätystä. Nukkuminen ja nukahtaminen on ottanut nyt kuitenkin loman jälkeen roimasti takapakkia, ja homma on mennyt entistä hankalammaksi. 

Abu on oikeastaan aina nukahtanut ainoastaan tissi ja äidinmaidon maku suussa. Tämä onkin ehkä ollut alusta alkaen meidän ongelmamme - Abu on yhdistänyt rinnan nukahtamiseen. Imetän iltaisin Abun uneen ja öisin rinta rauhoittaa pienen sählärin taas unten maille. Sätkiminen ja sählääminen on lisääntynyt viime viikkojen aikana, ja räpiköinti herättää lopulta pojan - ja minut. Abu nukahtaa nopeasti saadessaan tissin suuhun, mutta itse saatan olla hereillä pitkäänkin. Olen yrittänyt tietoisesti vähentää tissittelyä, vaikka aika turhaan. Yöheräilyihin ja sätkimisiin yritän aina ensin silittämistä ja suhinaa, mutta yleensä ainoa mikä rauhoittaa on tissi suussa. Abu ei tunnu osaavan rauhoittua itse, vaan vaatii siihen minun läsnäolon ja nännin.

Viime viikon yöt ovat olleet jotain ihan kamalia. Abu on heräillyt tunnin, parin välein sätkimään ja sen jälkeen lutkuttanut rintaa. Itse olen nukkunut todella huonosti ja entinenkin univaje on vain pahentunut. Kaiken huippu oli tosin sunnuntaiyö..  Ahdistuin jo ajatuksesta viettää jälleen yksi yö tissitakiaisen kanssa, joten yritimme siirtää Abun meidän sängystä omaansa. Yritys ei tietysti onnistunut ja mies joutui nukuttamaan poikaa useampaan kertaan jokaisen laskuyrityksen jälkeen. Kaikki keinot oli taas käytössä; jumppapallo, Manduca, heijaaminen, hyssyttely... Kahden tunnin yrittämisen jälkeen tissittely tuntui olevan ainoa vaihtoehto, jotta koko porukka saisi lopulta unta. Abu oli kuitenkin siinä vaiheessa yötä herännyt liiaksi koko siirtoyritykseen ja oli liian levoton tissittelyyn. Lopulta tuskaantuneena jätin pojat yöksi oman onnensa varaan ja siirryin olohuoneen sohvalle nukkumaan. Nappasin vielä päälle pienen murusen nukahtamislääkettä; ainakaan nyt rintani ei voi olla nukuttamassa. 

Unilääkkeen ottaminen ei tietysti ollut kovin fiksua klo 02 yöllä.. Abu nousi tietysti normaaliin tapaansa klo 7 ja otin mieheltä aamuvuoron, jotta hän saisi levättyä edes hetken ennen töitä. Yö oli tietysti ollut tosi levoton ja poika oli herännyt tunnin, kahden välein ja mies oli joutunut koko yön nukuttamaan Abua eri keinoin. Aamu oli puolestaan itselleni ihan tuskaa, univajeen ja unilääkkeen rippeiden takia. Mietimme seuraavana päivänä toteutammeko unikoulun nyt kun jo aloitimme venkoilun, mutta päätimme ensin luoda Abulle armeijatyylisen  päivärytmin ja tehdä unikoulun suunnitelman mukaan vasta parin viikon päästä. 

Makuuhuoneesta on tullut kuin hirviön luola, jonne astuminen ahdistaa. Jaksan tällä hetkellä eteenpäin aika lailla yksi päivä kerrallaan ja laitan kaiken toivoni unikoulun varaan. En edes uskalla ajatella mitä tapahtuu jos lapsemme on yksi niistä, joihin unikoulu ei tehoa toivotulla tavalla. Olen jo nyt fyysisesti ja henkisesti niin romuna, että en jaksa pitkään enää jatkaa tällä tavalla. Ajattelen siis positiivisesti - meillä on unikoulu parin viikon päästä ja sen jälkeen nukutaan kaikki levollisesti kellon ympäri!