torstai 27. marraskuuta 2014

Synnytysmietteitä ja TENS-laite

Viimeisen kolmanneksen lähestyttyä ajatukset ovat alkaneet siirtymään enemmän kohti konkreeettista todellisuutta. Tähän asti olen elänyt jonkinlaista "honeymoon"-vaihetta, söpöstelykautta. Kaapit on täynnä sööttejä vaatteita ja  mieli on ollut täynnä kaikkea sitä vaaleanpunaista (tai meidän kohdalla vaaleansinistä) mitä vauvoihin kuuluu. Synnytys tosin lähestyy vauhdilla ja minunkin päähäni alkaa iskostumaan todellisuus - tämä vauvahan täytyy oikeasti synnyttää ulos maailmaan. 

Synnytys on tähän asti ollut mielessäni jollain tavalla abstraktina kokemuksena, joka tulee eteen sitten joskus. Nyt synnytys on alkanut jännittää, ja hieman pelottaakin. Pelkään kipua, ja miten itse kestän kivun. Pelkään tylyjä kätilöitä, jotka tekevät työtään rutiinina unohtaen edessään olevan ensikertalaisen. Pelkään, että saan pahoja repeämiä ja että en osaa suhtautua synnytyksen jälkeiseen vartalooni. Kehonkuva on muutenkin raskauden aikana joutunut muuttumaan kasvavan vatsan myötä. Synnytykseen jälkeen kroppani on taas minun, sama mutta kuitenkin niin erilainen.

Raskausblogi
Kuva

Synnytyskipuihin on saatavilla vaikka mitä kipulääkkeitä, mutta ne ensimmäiset kivut ja fiilikset on kestettävä kotona ennen sairaalaan lähtemistä. Muutenkin haluaisin pärjätä mahdollisimman pitkälle ilman lääkkeitä ja turvautua lääkkeettömään kivunlievitykseen, mutta tuntien oman kipukynnykseni en edes oleta pystyväni synnyttämään "luomuna".

Olen lukenut paljon TENS-laitteesta, ja kuinka se on monella synnyttäjällä helpottanut alkuvaiheen supistuksia. Laite lähettää kehoon sähköimpulsseja selkään kiinnitettyjen elektrodilappujen kautta. Impulssit auttavat lisäämään kehon omien endorfiinien muodostumista. Näkemättä laitetta mieleeni tulee vanhempien  hierontalaite, jossa lievät sähköshokit rentouttivat lihaksia. TENSiä ei kuitenkaan pidä käyttää ennen raskausviikkoa 37, joten ilmeisesti laitteet toimivat jotenkin eri tavalla. 

TENSiä ei välttämättä tarvitse ostaa itselle (sillä käyttöaikahan on todella lyhyt), mutta niitä voi vuokrata monestakin paikasta. Itse varasin omani Aktiivinen synnytys -yhdistyksen kautta. Jos TENS-laite on hakusessa omaan synnytykseen, kannattaa olla ajoissa liikkeellä. Monet yhdistykset ja yritykset vuokraavat laitteita, mutta ne tuntuvat olevan aika lailla varattuina jo alkuvuotta ajatellen.
 
Tarkempaa synnytyssuunnitelmaa täytyy vielä miettiä kunnolla myöhemmin - laitan synnytystä koskevat ajatukset ja toiveet ylös itselle, miehelle ja sairaalan hoitohenkilökunnalle. Muiden on hyvä tietää synnytystoiveistani siinä vaiheessa kun itse ähkin kivuissa ja panikoin!

6 kommenttia:

  1. Nauroin ammattikoulussa kun anatomian opettajamme sanoi että synnyttäminen on ihan hauskaa puuhaa. Silloin ajatuksena oli vain että tuskin, sehän sattuu! No sitten kun oma synnytys läheni en ajatellut sitä pahemmin, ajattelin että otan ne kipulääkkeet mitä tarjotaan että kyllä ne siellä sitten ehdottaa ja tietää. Oma synnytykseni oli ensisynnyttäjäksi kuulema nopea, lapsivesi meni kotona ja siitä supistukset alkoivat tuntua vasta tunnin päästä. Supistukset voimistu pikku hiljaa ja kun alkoi tuntua siltä ettei kotona enää pysty olla niin lähdimme sairaalaan. Kerkesimme olla sairaalassa vajaa kaksi tuntia kun poika syntyi, avauduin sinä aikana 4cm->10cm ja ponnistusvaihe kesti vain 10minuuttia. Sairaalassa ehdotettiin ilokaasua ja pärjäsinkin sillä koko sen ajan mitä synnytys kesti, kipuahan se ei vie mutta sen suurimman huipun niin että pystyin kivun kanssa toimimaan. Synnytyksen jälkeen osastolla kätilö halusi jutella synnytyksestä ja silloin jo heti totesin että voisin synnyttää vaikka heti uudestaan! Mitään pahaa sanottavaa ei jäänyt, kätilönä meillä oli ihanan kannustava nuorehko nainen.

    Olin synnyttäessä juuri täyttänyt 20. Pelkäsin paljon ulkopuolisten suhtautumista kun äitiysneuvolakortissa luki iän kohdalla 19, olin nuori mutta vauva oli suunniteltu ja toivottu. Koskaan en kohdannut epäilyksiä ja minua kohdeltiin hyvin. Synnytyksen suhteen pelkäsin samoja asioita kuin sinä mutta minun onnekseni kätilöt olivat auttavaisia ja kohtelivat minua niinkuin pitä. En suunnitellut mitään etukäteen vaan ajattelin että asiat menee omalla painollaan. Miehelle kerroin synnytyksen aikana mikä helpottaa ja hän auttoi minkä pystyi.

    Jos haluat imettää niin suosittelen kirjoittamaan sen listaan että toivot aloitukseen apua! Minua avustettiin imetyksen alkuun todella hyvin, kätilöt halusivat nähdä vauvan imuotetta ja auttoivat herkästi. Samassa sairaalassa synnyttänyt ystäväni taas ei saanut paljoa apua eikä tajunnut vauvahuuruissa apua pyytää joten hän on harmissaan ettei muistanut sitä kirjottaa paperille ylös, siihen samaan missä oli muitakin toiveita synnytystä ja sairaalassa oloaikaan liittyen.

    Tsemppiä synnytykseen äläkä suunnittele liikaa ! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtava kokemus sulla! :-) Meidänkin perheessä on ollut nopeita synnytyksiä, joten toivottavasti itsellänikään ei veny 24h mittaiseksi. Tietysti nopeasta toiminnastakin saattaa olla omat haittansa.. Toivottavasti omallekin kohdalle osuus joku ihana kätilö, joka ymmärtää tilannetta ja varmasti sekavia fiiliksiä sekä suhtautuu muhun kokonaisena naisena.. ;-) Imettämisen suhteen täytyy tosiaan pyytää tukea, sen suhteen on ollut ongelmia perheen muilla naisilla.

      Poista
  2. Tsemppiä matkaan! Hyvin se sujuu, ja tosiaan ei kannata miettiä liikaa etukäteen, kaikki synnytykset on niin omanlaisiaan. Omasta (ja muiden kuultujen) kokemuksesta kätilöt ovat olleet tosi mukavia ja ymmärtävät kyllä hyvin & ottavat toiveet huomioon mahdollisuuksien mukaan :)
    Jännitys toki kuuluu asiaan (myös itsellä, ja myös tulevaa tokaa kertaa ajatellen), onhan se kaikkiaan suuri tapahtuma :) Synnytys vie sitten vain mukanaan ja on jollain tapaa mielestäni ihan mahtava juttu, erit. kun tuloksena on se ihana pieni nyytti! Olikos se jossain joogaopuksessa kun sanottiin että synnytyskipu on positiivista kipua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Positiivisesta kivusta puhutaan, vielä on vaikea käsittää miten kipu voi olla positiivista. ;-) Eiköhän se selviä sitten kaiken sen äherryksen jälkeen. Mies oli nähnyt eilen netistä jonkun synnytysvideon ja oli aika kauhistuneen näköinen.. Voi olla että häntä pelottaa enemmän kuin itseäni. :-D

      Poista
  3. Rauhassa edenneen synnytykseni aikana Tens-laitteen koin erittäin miellyttäväksi ja hyväksi kivunlievitykseksi :) Sitten yhtäkkiä se ei riittänytkään ja siirryttiin epiduraaliin. Tsemppiä! :) Olen ihan kateellinen kaikille tuleville synnyttäjille :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kateellinen? :-) Oho, enpä ole aiemmin ajatellut että joku voisi olla kateellinen tulevasta synnytyksestä. Onhan kyseessä varmasti aika ainutlaatuinen ja upea hetki.. No, parin kuukauden päästä voin kertoa lisää. ;-)

      Poista