maanantai 29. joulukuuta 2014

13 kuukauden loma

Tänään, ensimmäisenä arkipäivänä joulun jälkeen, heräsin puoli kymmeneltä virkeänä ja hyvin levänneenä. En mennyt töihin. Enkä mene töihin vuoden vaihtumisen jälkeenkään. Itse asiassa, en mene töihin seuraavaan 13 kuukauteen! Outoa, eikö?

Ilmoitin työpaikallani arvioidun paluupäiväni olevan 1.2.2016. Fiilikset voi tosin vielä muuttua moneen otteeseen ja saatankin vaikka lykätä paluuta tuosta helmikuustakin myöhemmäksi. Katsotaan millainen kanaemo itsestä kuoriutuu ensimmäistä vauvaa hoivatessa! Lähes koko tuleva tammikuu on lomaa ennen virallisen äitiysloman alkamista. Jos lapsi syntyy lasketun ajan kieppeillä, hän on 11 kuukautinen töihin palatessani. Aika normaali ajankohta töihin paluun suhteen, mutta silti seuraavat 13 kuukautta tuntuvat uskomattoman pitkältä ajalta olla kotona, tekemättä "aikuisten töitä". Vaikka viimeiset pari vuotta työelämässä ovat olleet erittäin haastavia ja uuvuttavia monella tavalla, tunnen silti oloni laiskaksi. Siivelläeläjäksi. Yhteiskunnan elätiksi. Tuntuu luksukselta, että saan yhteiskunnalta tukea näinkin monen kuukauden ajan tekemättä mitään - paitsi tietysti kasvattamalla uutta veronmaksajaa tähän yhteiskuntaan. Äitiysvapaiden tuki ei tietysti ole mitään verrattuna täyteen palkkaan, ja mekin varmasti joudutaan miettimään mihin rahojamme käytämme seuraavan 13 kuukauden aikana. 

Kaikesta huolimatta - mulla on edessä PITKÄ vapaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti