Imetysohjaaja kotikäynnillä

Joku suihkutissinen saattaa pitää minua neuroottisena tai epätoivoisena, mutta tilasin imetysohjaajan kotikäynnille. Kaikkien paino- ja imetysongelmien takia päätin turvautua vielä viimeiseen oljenkorteen - imetysohjaajaan. Totesin, että jos imetys ei tämänkään jälkeen ala sujumaan, lopetan. Voin ainakin hyvällä omatunnolla sanoa, että olen tehnyt kaikkeni imetyksen onnistumisen eteen. 

Mies oli tosiaan lähes 2,5 viikkoa putkeen työmatkalla ja sen aikana tuntui pariin otteeseen siltä, ettei Abu edelleenkään tuntunut saavan tarpeeksi maitoa. Erään päivällisen pullotankkauksen jälkeen päätin hankkia ammattiapua katsomaan ja opastamaan meidän imetystä. Googlailemalla löysin pari Helsingissä toimivaa ohjaajaa, joista päädyin Laura Merivirtaan.

Sain ajan heti seuraavalle viikolle, ja Laura tuli kotiin katsomaan Abun ja minun imetystapoja. Minun päällimmäiset kysymykset Lauralle olivat: Saako Abu paino-ongelmista huolimatta tarpeeksi maitoa? Syökö Abu vain "etumaidon", jonka takia hän ei kasva paremmin? Syökö vauva myös selkeiden herumisten välissä? Onko imetysote hyvä? Imettämistä ei tarvinnut katsoa kuin muutama minuutti kun sain selkeän vastauksen - maitoa tulee hyvin, Abu syö hyvällä otteella, maitoa tulee voimaakkaalla virtauksella herumisen aikana, mutta Abu syö myös niiden välissä. Voin yhden rinnan syöttämisen jälkeen nostaa Abun pystyyn röyhtäisemään, ja jos hän näyttää nälkäiseltä voin ruokkia toisenkin rinnan.

Oli helpottavaa kuulla, että imetys sujuu ja paino-ongelmatkin ovat normaalia 4kk iässä. Tässä vaiheessa vauvojen painoon tulee yleensä notkahdus, eikä kuukausittainen kasvu ole enää ihan niin vauhdikasta kuin alkukuukausina. Ilmeisesti monet neuvolat ohjeistavat tässä vaiheessa turhaan ylimääräiseen punnitukseen ja antamaan lisämaitoa. Korvikkeen käyttö ei olisi meille tarpeellista, mutta alle 200ml korviketta päivässä ei vaikuta imetykseen lainkaan, eli voimme halutessamme jatkaa iltapullon antamista. Korviketta tulee pullosta yleensä niin helposti (vaikka olisi käytössä erikoispullo Medelan Alma, kuten meillä), että vauva syö yleensä sitä enemmän kuin äidinmaitoa. Äidinmaito on muutenkin niin hyvin imeytyvää, että vauva tarvitsee sitä vähemmän kuin korviketta. 

Hienoa, että kaikki sujuu hyvin eikä maidon määrää tai imetystä tarvitse enää miettiä. Imetysohjaajan vierailu maksoi 92 euroa, mutta eiköhän se pitkällä tähtäimellä maksa itsensä takaisin. Oma mielenrauha palautui ja lisäksi säästetään varmasti myös korvikerahoissakin. Suosittelen imetysohjaajan tilaamista käymään kotona, jos imetyksen suhteen on haasteita ja haluaa silti imettää.

  

Remonttiperhe

Vaikkei tämä olekaan sisustusblogi, kirjoitan tännekin hiukan remonttikuulumisia. Urakka jatkuu jälleen tällä viikolla ja vihdoin mieskin on kotona avustamassa maalamisessa. Miehen kahden viikon työmatkan ja viikonlopun hupimatkan aikana hoidin peruskotihommat ja vauvan, mutta sen lisäksi laitettiin remontti alkuun uudessa asunnossa isäni kanssa. Viime viikko vietettiin suurimmaksi osaksi asunnossa seiniä pesten ja maalaten. Tulin aamulla kämpille Abun kanssa toivoen, että herra viihtyy edes pari tuntia yksikseen tai nukkuu edes jonkinlaiset päikkärit. Onneksi saatiin aika hyvin urakkaa eteenpäin - Abu viihtyi asuntoon tuodussa sitterissä tai vaunuissa unilla ja sain itse kummatkin kädet tehokkaaseen käyttöön. Pienetkin pätkät tehokasta työtä riittivät - isän avustuksella maalasimme kummatkin makuuhuoneet ja olohuoneen.

Tällä viikolla edessä on keittiön ja eteisen maalaaminen - sekä meidän makuunhuoneen "tehoste"seinän maalisävyn päättäminen ja maalaaminen. Seinien värisävyn päättäminen on käsittämättömän vaikeaa. Haluamme säilyttää vaalean ilmavan tunnelman asunnossa, ja sen takia asunnon seinät maalataan puhtaalla valkoisella. Voisi luulla, ettei valkoisesta saa kovin montaa erilaista sävyä, mutta maalikarttoja katsellessa tuli melkein epätoivo. Monet sävyt näyttivät liian kylmiltä harmailta, liian kellertäviltä tai liian beigeiltä. Päädyttiin sitten monessa blogissakin esiteltyyn Tikkurilan Paperi -sävyyn (F497). Väri näyttää tässä ruudussa kummallisen harmaalta, seinällä sävy on oikeasti sopivan lämmin olematta kylmän kliininen valkoinen.

Lastenhuoneen yhden seinän ajattelin (kyllä, ajattelin, sillä miestä ei voisi vähempää kiinnostaa maalisävyt seinissä.. ) maalata pirteällä keltaisella. Ei haluttu mitään perinteistä vaaleansinistä pikkupojan huonetta, vaan kivan tyylikkään huoneen, jota käytetään alkuun toimistona ja leikkitilana ja myöhemmin lastenhuoneena. Sen takia päädyttiin kuitenkin pitämään kaikki seinät vaaleina ja piristetään huonetta sitten mahdollisesti seinätarroilla.

Makuuhuoneeseen halusin alunperin laittaa vaaleansävyisen himmeästi hohtavan tapetin, mutten ole löytänyt mielestäni tarpeeksi kivaa. Toisekseen ison seinän tapetointi hiukan hirvittää, sillä kyseessä on makuuhuoneen isoin seinä, joka näkyy myös suoraan olohuoneeseen kun ovet ovat auki. Mulla ei ollut tarpeeksi vahvaa visiota sopivasta tapetista, joten unohdimme sen ajatuksen ja päätimme maalata seinän "tehoste"värillä. "Tehoste", sillä värisävy tulee olemaan vain hiukan Paperi -sävyä tummempi, laittaen hiukan harmaaseen. Vaihtoehtoja on nyt Talkki tai Pilvi, katsotaan mihin päädymme!

Vauva-arki on tosiaan ollut hiukan raskasta kaiken remonttihomman keskellä, varsinkin uniongelmaisen vauvan kanssa. Kaiken tämän lisäksi aikaa on mennyt uusia kalusteita ja parkettifirmaa etsien. Onneksi mies on nyt kotona, ja isyyslomalla, joten saadaan rauhassa remontoida loput ja viettää aikaa yhdessä. Kahden viikon yksinolon jälkeen arvostan yh-äitejä, sekä ihmettelen miten he pärjäävät yksin lasten, työn ja koko arjen keskellä...

 

Aamuvirkut

Abu herää nykyisin joka aamu kuudelta. En tiedä johtuuko se ulkona paistavasta auringosta vai unirytmistä, mutta meillä alkaa juttelu ja levoton hyörinä jo aikaisin. Tämä tietysti tarkoittaa sitä, että vanhemmatkin heräävät... ja erityisesti minä. 

Aiemmin sain Abun aina tainnutettua uneen tissillä. Nyt sekään ei onnistu vaan poika venkoilee levottomasti kunnes päästään ylös sängystä. Niinpä... sängyssä on niin tylsää! Onneksi päivän ensimmäiset energiat saadaan kulutettua jo tunnin kuluttua heräämisestä ja päästään kaikki takaisin sänkyyn. Minä en vain enää saa nukuttua..

Aurinkoista viikonloppua kaikille!

Lastenhuone!

Tämä viikko on mennyt hujauksessa, remontoidessa. Ostimme ensimmäisen oman kotimme! Tähän saakka olemme asuneet vuokralla, mutta lapsen saamisen myötä nykyinen asunto on käynyt meille tosi ahtaaksi. Nyt saamme vihdoin lisätilaa ja Abu kauan kaivatun lastenhuoneen!

Lastenhuone

Pidämme huoneen neutraalin sävyisenä, emmekä maalaa seiniä vaaleasinisiksi tai laita muutakaan "lastenhuonemaista" sinne. Luultavasti ostamme kuitenkin joitain sisustustarroja, jotka on helppo laittaa seinään mutta myös poistaa. Lastenhuone tulee toimimaan alussa myös toimistotilana, koska Abu ei kuitenkaan tule nukkumaan yksin huoneessaan vielä muutamaan kuukauteen. 

Asunto on hyvässä kunnossa, mutta päätimme kuitenkin maalata asunnon seinät ja hioa parketit ennen muuttoa. Asumisen jäljiltä jää aina jälkiä, ja uuteen kämppään on kivempi muuttaa kun asunto on freesattu maalilla. Pieneltä vaikuttava projekti on kuitenkin vienyt paljon aikaa ja rahaa - varsinkin maalauksen esivalmistelut. Lattiat, ovet, pistorasiat ja muut pitää suojata ennen kuin maalaus edes alkaa. Onneksi apuna ja konsulttina on ollut isäni, kokenut remontintekijä. Mies on sopivasti ollut työmatkalla taas tämän viikon ja palaa vasta maanantaina... Abu on ollut remonttivauvana paikalla ja onneksi nukkunut muutaman pidemmän päikkärin, jotta olen saanut käteni vapaaksi maalaamista varten.

Remontti jatkuu vielä ensi viikolla maalauksilla ja ennen juhannusta hiotaan parketit. Toivottavasi pysytään aikataulussa, ettei tule paniikkimuutto kesäkuun lopussa!

Neuvolan kontrollipunnitus

Tänään oli kontrollipunnitus neuvolassa johtuen Abun paino-ongelmista. Oma terkkarimme oli sairaana, joten päästiin/jouduttiin toisen tädin luokse. Jännitin punnitusta, sillä olin viimeisen kahden viikon aikana yrittänyt imettää Abua tosi useasti. Abun paino oli kuitenkin noussut 4kk neuvolakäynnistä vain 180g - eli ei edelleenkään tarpeeksi. Laskennalliseksi päiväkasvuksi tuli siis vain 12g/päivä. 

Pohdittiin neuvolatädin kanssa ensin pitäisikö aloittaa soseet, mutta päädyttiin jatkamaan korvikkeen antamista ja lisäämään määriä. Ohjeistukseksi sain antaa korviketta n. 80-100ml kolme kertaa päivässä. Tärkeää oli myös saada Abu nukkumaan, ja siihenkin korvikkeen pitäisi auttaa. Maha täynnä on helpompi nukahtaa. 

Vaa'an tulos oli taas pienoinen pettymys. Aavistinkin jo ettei paino ollut noussut tarpeeksi, mutta samalla silti toivoin että imetyksen tehostaminen olisi vaikuttanut pojan painoon. Valitettavasti painonnousu ei ollut riittävän hyvää.  Onneksi poika on kuitenkin iloinen ja pirteä, joten en sentään ole nälkiinnyttänyt lastani.

Ei kai tässä ole muita vaihtoehtoja kuin antaa korviketta entistä enemmän, vaikka se välttämättä samalla tarkoittaa imetyksen vähenemistä ja nopeampaa loppumista. Ymmärrän toki, että kyse on lapsen hyvinvoinnista ja kasvusta. Tunnetasolla kuitenkin tunnen pettymystä ja surua siitä, että imetystaipaleeni kutistuu näin lyhyeksi. Ennen Abun syntymää olin ajatellut imettää korkeintaan 6kk, nyt puolestaan toivon, että saisin imettää edes 6kk.