keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Imetyksestä ja rintapumpuista

Imetys - niin luonnollista ja helppoa. No ei ainakaan meillä. Edelleen kamppaillaan imetyksen sujumisen kanssa ja yritetään löytää yhteinen sävel ruokailuihin.  Välillä tuntuu että imetys sujuu ihan kivasti, välillä taas vaivun epätoivoon kun pikkumies ei saa kunnon otetta ja vaan kiemurtelee rinnalla. Tässä vaiheessa pikkumiehen kasvu on ykkösprioriteetti; imetystä treenaillaan sen ehdoilla ja annetaan lisämaitoa tarvittaessa.

Ennenaikaisuuden ja alhaisen syntymäpainon takia vauvalle annettiin sairaalassa lisämaitoa. Pienikokoisuuden ja nousevien bilirubiiniarvojen takia pikkuinen oli ensimmäiset pari päivää aika flegmaattinen ja ruokailu oli välillä tosi haastavaa. Taisteltiin öisin, että tyyppi nielisi edes 20ml pullomaitoa. Alhaisen syntymäpainon, joka oli sairaala-aikana vain laskenut, ja keltaisuuden takia oli ensisijaisen tärkeää saada ruokittua pieni tarpeeksi usein. Meillä olikin herätyskello soimassa kolmen tunnin välein - päivin ja öin. Keltaisuusarvot jatkoivat nousemistaan ja jouduttiin lopulta sunnuntaina aamulla vuorokaudeksi valohoitoon.

Sairaalasta lähtiessä olimme päässeet osittaisimetyksen tahtiin, imetin ja täydennettiin ruokailua tyypin mielentilasta ja eleistä riippuen lisämaidolla. Tämä mahdollisti myös isän osallistumisen ruokintaan ja minun hiukan pidemmät lepohetket. Viime viikon kontrollikäynnillä sairaalassa kätilö ohjeisti jatkamaan ruokintaa samalla tyylillä kuin siihen asti, kunnes neuvolan terkkari antaa kotikäynnillä uusia ohjeita. Eilisellä käynnillä sovittiin sitten, että imetän ja tarpeen mukaan annetaan lisämaitoa hiukan aiempaa vähemmän, eli 35ml. Perjantaina mennään vielä painokontrolliin katsomaan miten tämä niukempi lisämaito on vaikuttanut kasvuun. 

Sairaalassa yritin saada imetystä käyntiin ja maitoa nousemaan samalla kun tarjoiltiin lisämaitoa vauvalle. Tarjosin pienelle rintaa aina kun mahdollista, vaikka ruokailusta ei monesti tullutkaan mitään, osittain varmasti maidon tuotannon takia, osittain keltaisuuden aiheuttaman väsymyksen takia. Yritin samalla pumpata sairaalan vehkeillä edes muutamia millejä maitoa ja sainkin jossain vaiheessa ulos jopa 30ml yhdellä pumppauskerralla - olo oli kuin voittajalla. 

Pumppaushomma veti takapakkia heti kun päästiin kotiin. Olin pyytänyt miehen hankkimaan Aventin sähköisen rintapumpun valmiiksi kotiin, jotta saadaan maidon tuotanto edes pysymään yllä jos vauva ei halua tai jaksa imeä rintaa. Tähän päivään mennessä en ole saanut laitteella tippaakaan maitoa ulos! Tervemenoa 150 euroa.. Sisko antoi käyttööni hänen vanhan Aventin rintapumpun, jota voi käyttää käsi- ja sähkökäyttöisenä. Sen avulla olen saanut pumpattua noin ruokalusikallisen verran maitoa. Sain lopulta ystävältä Medelan rintapumpun testattavaksi - aivan mahtava laite! Tämä on ainoa kotikäytössä oleva vehje, jolla saan edes jonkin verran maitoa pumpattua, joskaan määrät eivät edelleenkään päätä huimaa. Suurimmillaan saan noin 20ml maitoa puserrettua ulos. Pumpuissa eroina tuntuu olevan imuteho - Aventin pumppu on aika hellävarainen kun Medela tuntuu välillä imaisevan nännit irti. Ilmeisesti mun maitotehdas tarvitsee kunnon riuhtaisut, jotta maito lähtee oikeasti juoksemaan. Pienellä on itselläänkin niin kova imuote, että huuletkin ovat rakoilla.

Onneksi vauva tuntuu saavan rinnoista enemmän irti, tai ainakin on parasta aikaa tilaamassa enemmän maitoa. Eilisen neuvolan kotikäynnin aikana tyyppi roikkui melkein koko ajan tissillä. Pienikokoisuudesta huolimatta imuote on hyvä eikä pulloruokinta ole ainakaan vielä vaikuttanut imuhaluihin. Tavoitteena  meillä on saada imetys kunnolla käyntiin ja lopulta jättää lisämaito pois. Tällä hetkellä edistys näyttää kannustavalta, mutta täytyy muistaa että pikkumies on vasta 2 viikkoinen..

8 kommenttia:

  1. Minulla on kolme lasta. Ensimmäisen kanssa imetys ei vaan onnistunut millään (todettiinkin erittäin paha maitoallergia). Toisen kohdalla oli osittais imetystä puolivuotta, silloinkaan ei tuntunut vaan onnistuvan. Tavallaan halusin, tavallaan en. Ja nyt kolmannen kanssa onnistuin. Ensimmäinen viikko oli taistelua mutta sen jälkeen oli onnistunut vuoden mittainen imetys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osittaisimetyskin olisi hieno saavutus meillä, vaikka haluan täysimetyksen onnistuvan - tavallaan. Pulloruokinta minulle äidille hiukan pidemmät unipätkät kun mieskin voisi syöttää. Toisaalta rintamaito on parasta ravintoa..

      Poista
  2. Toivottavasti imetys lähtee sujumaan pian. Kiva lukea kuulumisia ja fiiliksiä, välillä niitä haastaviakin, itsellä on tuo kaikki noin kuukauden päästä myös edessä. :) Tsemppiä ja jaksamista sinne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Taas näin aamulla jaksamista tarvitaan, unipätkät jää aika lyhyiksi. :-S

      Poista
  3. Blogin pitkäaikainen seurailija ja kaksi päivää sitten 2,7 kg pikkutyttösen rv 37+4 synnyttänyt tuore äiti tuskailee tällä hetkellä juurikin samojen asioiden kanssa. Onko tilanne yhtään kääntynyt parempaan suuntaan? Onko pojan paino lähtenyt nousuun?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnea pienestä tytöstä!! :-) Eilen sain ensimmäistä kertaa pumpattua 50ml - käsipumpulla. Pääkroppa on ihmeellinen; hyvien päikkäreiden ja oman iltamenon jälkeen fiilis oli parempi ja sainkin ihan eri lailla maitoa ulos. Totesin että Aventin sähköpumpussa on pakko olla joku vika, ei kai se voi olla niin tehoton. Imetyskin tuntuu tänään sujuvan ihan eri lailla kuin eilen.

      Poista
    2. Jes! Toivoa siis on! On kyllä yllättävän hankalaa tämä imetys ja varsinkin näiden pikkuviikkoisten ja -kokoisten kanssa kun se ruoka on heille ihan erityisen tärkeää. Hyvä, että teillä on alkanut sujua jo hieman paremmin.

      Poista
    3. Totta, imetys on hankalaa, varsinkin kun pienellä ei taida ihan olla samoja voimia vieläkään kuin täysaikaisilla. Abu tuntuu nukahtavan rinnalle 10min ruokailun jälkeen vaikka kuinka kutittelen jaloista ja muualta.

      Poista